Ohjelmoinnin perusteiden jälkeen: Digital Education For All?

Millä täyttää tyhjyys JAva-MOOCin jälkeen? ja Miksi Google Analytics varoittelee minua?

Tämä kolmas kerta Java-MOOCia eli Ohjelmoinnin perusteita ja jatkokurssia on sujunut tähän saakka erittäin hyvin. Deadlinet tekevät minulle selvästi hyvää. Olen tähän asti tehnyt jokaisen osan aina heti kunkin ilmestyttyä, eli ei ole tullut yhtään kiire. Kohta pitää vähän venyttää tekemistä ulkoelämällisistä syistä, mutta olen laskenut, ettei se ole ongelma: saan kyllä kiinni ja pysyn dediksissä hyvin, koska kurssissakin tulee vähän väljempi kohta pian.

Kirjaankin nyt julkiseksi tavoitteeni: aion käydä sekä ohjelmoinnin perusteet että jatkokurssin tänä keväänä loppuun saakka hyväksytysti.

Siinä se. Tämä on julki internetsissä, enää ei voi perua.

Ja koska tämä homma ja kevät on nyt selvä, olen pohtinut elämää kurssin jälkeen. On herännyt kaikenlaisia kysymyksiä: Miksi ihmeessä käyn tätä kurssia? Tämä itsessään on kivaa ja palkitsevaa: saan kiksejä yksin kotona koneeni ääressä, kun onnistun noissa tehtävissä. En siis haluaisi, että koodailunäperrys jää tähän. Mutta mitä ihmettä teen Java-taidolla, kun MOOC-tehtävät loppuvat? Miten harrastusta voi jatkaa? Mihin suuntaan sitä kannattaisi jatkaa? Tiiviisti:

Mitä on elämä Java-kurssin jälkeen?

Yksi vaihtoehto olisi hakea MOOCin perusteella opinto-oikeutta tietojenkäsittelytieteelle vuodeksi 2019. Se onnistuu, jos kursin suorittaa kuin kunnon kympin tyttö ikään, ja minähän meinaan tehdä niin. Mutta opinto-oikeus kuulostaa aika isolta asialta: minä kuitenkin käyn töissä ja olen oppinut tosi tarkaksi leponi suhteen. 10 nopan MOOC keväässä on ihan eri asia kuin oikea opiskelu 30 op / puoli vuotta.

Samasta syystä en ole niin kiinnostunut ensi syksynä käynnistyvästä koodauskoulu Hive Helsingistä, jonne on haku päällä. Sekin on täysipäiväistä, ja minä etsin palkitsevaa harrastusta työn oheen.

Jos joku tietää jotain hauskoja projekteja työn oheen, olen kiinnostunut. Tähän mennessä lupaavin on ollut tuore löytöni:

Helsingin yliopiston koordinoima Digital Education For All -hanke lukuvuodelle 2019-2020

Tällaista uudenlaista oppimisen tapaa on siis pilotoitu tänä vuonna, ja olen ollut siinä vahingossa mukanakin vähän Java-ohjelmointikurssin kautta. Kyse on siitä, että Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen ekan vuoden opinnot on avattu ihan kaikille. Niitä voi suorittaa kurssi kerrallaan, kuten minä olen ohjelmointien kanssa tehnyt, ja sitten niistä voi halutessaan koota avoimen yliopiston opintokokonaisuuden ja hakea opiskelemaan.

Tämä voisi olla tosi mielenkiintoista. Voisin poimia kursseja myös ensi vuodelle, eikä tätä olisi pakko tehdä opiskelupaikka taivaanrannassa siintäen. Ensi vuodesta ei vielä ole paljon tietoa, mutta olen Java-MOOCin jälkeen käynyt jo 12 op: §0 op ohjelmointia ja 2 op Elements of AI:ta, joka lasketaan tähän mukaan ainakin tänä vuonna.

Ainakin kokonaisuuden nimi on rohkaiseva. All tarkoittaa myös harrastelevia humanisteja!

Jälkihupi: Asensin Google Analyticsin ja masennuin

Nyt kun blogi on täydessä WordPressissä, yhdistin sen tietenkin heti Google Analyticsiin. Tämä ei ollut mahdollista wordpress.comissa. Ajattelin, että nyt saan lukijat kiinni!

Pari ekaa päivää Analytics antoi minulle säännöllisesti hälytyksiä, että koodeja ei ole asennettu oikein, koska sivustolta ei tunnistettu kävijöitä. Oli ne asennettu oikein, sivustolla ei vaan ollut kävijöitä. Surkeaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *